Hyvä lainvalmistelu edellyttää sidosryhmien aitoa osallistamista. Hyvän hallintotavan ja laadukkaan lainvalmistelun edellytyksenä on, että kuulemisille varataan riittävä aika perehtymiseen ja näkemyksien valmisteluun. Valtionvarainministeriö on päivittänyt hallituksen esitysluonnosta hyvinvointialueiden rahoituksesta. Valtiovarainministeriö lähetti kuulemiskutsun vain kaksi päivää ennen tilaisuutta, jakoi materiaalin kaksi tuntia ennen tilaisuutta, järjesti tunnin kestävän kuulemistilaisuuden etäyhteydellä ja antoi lausuntoaikaa alkuun yhden päivän, mutta […]

”Kielitaidon puute hoitoalalla on merkittävä ongelma.” Lähihoitajaksi opiskelemaan pääsee B1.1 kielitaidolla. Tällöin opiskelija on osoittanut ymmärtävänsä vähintään normaalia sanastoa, osaavansa kertoa tutuista asioita joitakin yksityiskohtia, pystyvänsä lukemaan muutaman sivun pituisia tekstejä sekä pystyvänsä kirjoittamaan ymmärrettävää tekstiä. Kielitaitoa ei kuitenkaan testata, jos on suomenkielinen peruskoulun päättötodistus. Lähihoitajakoulutuksessa opetussisältöjen omaksuminen vaatii arkikieltä laajempaa kielitaitoa. Opiskelijan heikko kielitaito

Valtiovarainministeriö on antanut hallituksen esitysluonnokset hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Länsi-Uudenmaan sosialidemokraattinen ryhmä kritisoi voimakkaaksi esitystä. Lakiesitys pitää sisällään 390 miljoonan euron säästön hyvinvointialueille, joka toteutuessaan vaarantaa jo ennestään julkista sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluita. Lisäksi esitys sisältää merkittävän rahoituksen siirron talouttaan kuntoon saaneilta Uudenmaan alueilta muille hyvinvointialueille. Lakiesitys leikkaisi Uudeltamaalta rahoitusta kolminkertaisesti verrattuna

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue linjasi lokakuussa hyväksytyssä uudessa strategiassaan, että tavoittelemme terveydenhuollon luottamuksen lisääntymistä, toimien asiakaslähtöisesti, yhdenvertaisesti ja vastuullisesti. Hyvinvointialue julkaisee sivuillaan kuukausittaisia ns. Tahti -raportteja palvelutuotannon tilanteesta. Lokakuun Tahti-raportista käy ilmi, että esimerkiksi Espoonlahdessa, Inkoossa, Tapiolassa ja Siuntiossa yli 90% pääsee vastaanotolle alle kahdessa viikossa, mutta monella muulla terveysasemalla jäädään kauas tällaisista luvuista. Alueiden väliset vaihtelut

Kasvun ja oppimisen lautakunta sai kokouksessaan päätettäväkseen kieliohjelman, jonka päätösesityksessä esitettiin A1 saksan ja ranskan korvaamista englannilla. Perusteluissa nostetaan muutoksen vähentävän alueiden ja koulujen eriytymiskehitystä. Palautimme esityksen takaisin valmisteluun. Englannin asema kielten oppimisessa on jo nyt vahvaa. En pidä hyvänä että kavennamme uusien kielten oppimista. Monipuolinen kielivalikoima on rikkaus, jota ennemmin kaivataan vahvistettavan kuin heikennettävän.

Suomi koulutuksen kärkimaaksi. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen sekä tasa-arvoiseen koulutukseen, asuinpaikkaan tai sosioekonomista asemaan katsomatta. Koko koulutuspolkua on vahvistettava aina varhaiskasvatuksesta peruskouluun sekä toisen asteen tutkinnosta korkeakouluopintoihin.

Yhteiskunnan hyvinvointia ei mitata sillä, kuinka hyvin osa voi vaan, kuinka hyvin kaikki voi. Minua huolettaa lisääntyneet mielenterveysongelmat, nuorten pahoinvointi sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ruuhkautuminen. Näihin haasteisiin tulee seuraavan eduskunnan vastata.

Olen huolissani yhteiskunnallisesta eriarvoistumisen lisääntymisestä, nuorten pahoinvoinnista, syrjäytymisestä ja jengiytymisestä sekä lapsiperheköyhyydestä. Tulevalla hallituskaudella valtiontalouden sopeutustoimia tehdessä tulee arvioida toimien vaikutukset laaja-alaisesti yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämän takia en ole valmis tulevalla eduskuntakaudella heikentämään koulutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, palveluista, jotka leikkaisivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Sillä heikentämällä heiltä, joilla jo ennestään on vähän, lisäämme turvattomuutta ja

Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa yli 3 miljardin euron kustannukset, joita muodostuu yhteiskunnalle mm. kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä, työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena.