Puheeni Espoon valtuuston kokouksessa 18.5.2026
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,
Kommentoin puheessani hyvinvointiraportissa olevia tietoja.
Hyvinvointiraportissa on useita Kasvun ja oppimisen toimialan kohtia, joissa todetaan, että lukuvuoden 2024–2025 tulokset valmistuvat vasta huhtikuussa 2026. Ihmettelen tätä, sillä esimerkiksi Suomenkielisen perusopetuksen arviointiraporttia on käsitelty lautakunnassa jo maaliskuussa. Siksi herää kysymys: miksi hyvinvointiraporttiin ei ole saatu ajantasaista tietoa?
Hyvinvointiraportissa todetaan myönteistä kehitystä 5. ja 8. luokan tyttöjen tuloksissa. Suunta on toki oikea, mutta parannukset ovat diagrammeista tulkittuna vain 0,5-1% ja tulokset ovat näin terveystieteilijän näkökulmasta erityisen huolestuttavat. Kun puhutaan esimerkiksi, että jopa 40%:lla 8-luokkalaisista tytöistä fyysinen kunto on terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla. Muissa ikäluokissakin jopa 30%:lla fyysinen kunto on terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla.
Kun Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa lasten ja nuorten toimintakyky on näin heikkoa, on mielestäni syytä olla huolissaan.
Me tiedämme liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn yhteyden mielenterveyteen, unenlaatuun, oppimiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin turvaamiseksi lasten ja nuorten tulisi kansallisten liikkumissuositusten mukaan liikkua vähintään tunti päivässä.
Siksi meidän tulee pohtia: teemmekö riittävästi toimia, joilla kouluikäisiä lapsia ja nuoria kannustetaan liikkumaan koulumatkat, leikkimään ja liikkumaan välitunneilla? Onko kaupunkiympäristö riittävän turvallinen ja houkutteleva liikkumaan myös vapaa-ajalla kaikkina vuoden aikoina ja erityisesti silloin kun maksulliset liikuntaharrastukset eivät ole mahdollisia?
Toisena huomiona raporteissa käy ilmi, että kiusaamisen määrä on lisääntynyt. Opettajat raportoivat, että väkivalta- ja uhkatilanteet ovat kuluneena lukuvuotena kasvanut merkittävästi. Erityisen huolissaan on syytä olla entistä nuorempien väkivaltatilanteiden kasvaneesta määrästä. Toimin itse Kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsenenä. Jo syksyllä kiinnitin huomiota koulujen johtokuntien oppilaiden määräaikaisiin erottamispäätöksiin. Vaikka oppivelvollisten määräaikainen erottaminen on uskoakseni hyvin harvinaista ja toimenpiteet olleet välttämättömiä, kertovat ne siitä, että emme ole onnistuneet riittävän varhaisessa tuessa ja ennaltaehkäisyssä.
Nyt kun kaupunginjohtaja ja johtavat viranhaltijat lähtevät valmistelemaan talousarviota vuodelle 2027, on meidän lasten ja nuorten pääkaupunkina kyettävä toimimaan paremmin lasten ja nuorten parhaaksi. Jotta jokainen lapsi ja nuori voi onnistua ja todella yltää parhaimpaansa.
Joulukuussa 2023 Länsiväylä uutisoi, että kuuden suurimman kaupungin vertailussa Espoo käyttää pienimmän osan toimintamenoistaan varsinaiseen opetukseen, 52%. Haluankin nostaa lopuksi, että jos tilapalvelut liikelaitos lähtee tavoittelemaan vahvempaa tulosta, perimään kouluilta entistä korkeampia vuokria, tulee vuokrankorotukset kompensoida Kasvun ja oppimisen toimialalla vastaavasti. Muussa tapauksessa tulemme heikentämään koulutuksen resursseja. Lapset ja nuoret ansaitsevat oppimista ja hyvinvointia tukevan ympäristön.
Kiitos.