Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.
Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa yli 3 miljardin euron kustannukset, joita muodostuu yhteiskunnalle mm. kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä, työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena.
Lisäksi liikkumattomuus vaikuttaa tuloverojen menetykseen, maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin ja ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksiin. (Lähde UKK-instituutti)
Nykyaika on tuonut mukanaan monia arkea helpottavia piirteitä, mutta se on myös osin vähentänyt arjen hyötyliikuntaa. Autolla kuljetaan usein lyhyetkin matkat, monen työ sisältää pääosin paikallaanoloa ja kaupunkiasuminen hissillisissä kerrostalossa on vähentänyt liikuntaa.
Liian vähäisen liikunnan vaikutukset näkyvät jo nyt osassa suomalaisista lapsista ja heijastuvat koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä myöhemmin työssä jaksamiseen sekä yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin.
Yhteiskuntamme tulee kannustaa ihmisiä liikkumaan enemmän, sillä määrätietoiset satsaukset liikkumisen lisäämikseksi parantaa kansanterveyttä, lisää hyvinvointia sekä edistää talouskasvua.
lisää liikuntaa lasten ja nuorten päivään, kehitetään harrastamisen Suomen mallia edistetään kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun edellytyksiä tuetaan seuroja ja liikuntajärjestöjä vahvistetaan liikunnan valtionrahoitusta. Seuratoiminnan kehittämistukea tulee kohdistaa matalan kynnyksen harrastustoiminnan rakentamiseksi toimivat liikuntapalvelut edellyttää sujuvaa yhteistyötä kunnilta, hyvinvointialueilta ja valtiolta jossa huomioidaan myös kolmas sektori